Porilaisen partiotoiminnan juuret
Partiotoiminta alkoi Porissa 1919 jolloin Robert Baden-Powelin teos ”Scouting for boys” ilmestyi ruotsinkielisenä painoksena kaupungin kirjakaupoissa. Ensimmäisen partiotoimiryhmän, vartion, kaupunkiin perustivat Björneborgs Svenska Samskolanin oppilaat Per Ekwall ja Jarl ”Sarre” Sarèn. (s/y Sarre on lippukuntamme yksi optimistijollista. Jollan ovat lahjoittaneet Sarren sukulaiset, jotka ovat mukana tänä päivänäkin toiminnassamme.) Toukokuun kuudentena päivänä päätettiin perustaa partiolippukunta Björneborgs Riddargossar ja sen ensimmäinen lippukunnanjohtajana toimi Samskolanin rehtori Uno Lagerblad.
Vuonna 1922 Poriin perustettiin ensimmäinen tyttölippukunta nimeltään Björneborgs Flick Scouter. Ensimmäistä suomenkielistä partiotoimintaa Poriin toi tyttölippukunta Porin Tertut, joka perustettiin vuonna 1927 ja poikalippukuntana Porin Nuotiopojat 1929.
Käppärän Tytöt ry ja Tiirat ry
Käppärän Tytöt ry:n toiminta sai alkunsa, kun Länsi-Porin kristillinen raittiuskilta päätti kokouksessaan syksyllä 1949 perustaa partiolippukunnan tytöille. Samalla raittiuskilta sitoutui tukemaan lippukunnan toimintaa taloudellisesti. Toimintaa järjestettiin Käppärän kansakoululla, kunnes lippukunta sai käyttöönsä partiotuvan juuri valmistuneelta Länsi-Porin kirkolta. Jäseniä lippukunnassa oli ensimmäisenä vuotena 32 partiolaista.
Käppärän Tyttöjen ensimmäinen kesäleiri vietettiin Säkylän Luvalahdella ja muuna toimintana mainittakoon jäsenille järjestetyt ensiapu- ja sairaanhoitokurssit. Toukokuussa 1961 lippukunnalle hankittiin oma lippu joka myöhemmin periytyi myös Käppäräpartiolle. Lipun suunnitteli H. Koivuniemi. Lippukunnan hyvin alkanut toiminta kuitenkin hiipui hiljalleen ja viimeiset merkinnät toiminnasta päättyvät vuoteen 1966.
Partiotyttölippukunta Tiirat on perustettu Porin Tuorsniemeen toukokuussa 1959. Jäseniä lippukunnassa oli ensimmäisenä vuotena 28 partiolaista.
Ensimmäinen kesäleiri järjestettiin Pomarkun Isojärven maastossa Särkijärven mailla. Tiirojen toiminnasta on merkintöjä vuosilta 1959-1970, jonka jälkeen toiminta ilmeisesti hiipui. Tänä aikana lippukunnan jäsenmäärä vaihteli kymmenen ja kolmenkymmenen välillä. Kun Käppäräpartio ry perustettiin vuonna 1978, niin lippukunnan taloudenhoitaja Mirjami Vainio-Mattila, Tuorsniemen Tiirojen entinen jäsen, toi tullessaan uudelle lippukunnalle Tiiroilta jälkeen jääneen omaisuuden.
Käppäräpartio ry perustetaan
Käppäräpartio ry:n taipaleen alku juontaa juurensa Porin Liinaharjaan. Muutamat aktiiviset vanhemmat halusivat lapsilleen partiotoimintaa, mutta sitä ei lähettyvillä ollut tarjolla. Otettiin yhteyttä Porin Partiolaiset ry:n partio-ohjaajaan Sakari ”Sakke” Aaltoon, joka toukokuussa 1978 kutsui koolle Länsi-Porin alueella asuvien lasten vanhempia. Kokouksen tarkoituksena oli herätellä henkiin alueella aikaisemmin toiminut partiotyttölippukunta ja jatkaa sen partiotoimintaa.
Ensimmäisessä kokouksessa paikalla oli yhdeksän vanhempaa. Seuraavissa kokouksissa alettiin valmistella sääntömuutosta, keskusteltiin perustettavan lippukunnan varainhankinnasta ja selvitettiin tulevien johtajien koulutusmahdollisuuksia sekä mietittiin tulevalle lippukunnalle nimeä. Uudeksi nimeksi esitettiin alustavasti Partiolippukunta Ruuki ry. Muita nimiehdotuksia uudelle lippukunnalle olivat Länsi-Porin Käppärät, Partiolippukunta Käppärät sekä Männynkäppärät. Lippukunta päätettiin muuttaa sekalippukunnaksi ja keskusteltiin, että nimessä suosittaisiin käppärä-sanaa, koska näin säilyisi myös lopun käyttökelpoisuus. Käppäräpartio ry:n ensimmäinen lippu oli siis Käppärän Tytöt ry:n perintöä ja lipussa oli kuvattuna kolme männyn käpyä eli käppärää.
Marraskuussa 1978 pidettiin Käppärän Tytöt ry:n vuosikokous, jossa oli paikalla lippukunnan 18 jäsentä sekä taustayhteisön, Länsi-Porin Kristillisen Raittiuskillan, ja vanhempain edustajat. Ensimmäiseksi lippukunnanjohtajaksi valittiin Irma Luukka ja apulaisjohtajaksi Regina Laeslahti. Kokouksessa lippukunta muutettiin tyttölippukunnasta sekalippukunnaksi ja sen nimi päätettiin muuttaa Käppäräpartio ry:ksi. Vanhentuneet säännöt uusittiin Suomen Partiolaisten mallisääntöjen mukaisiksi. Lippukunnan taustayhteisönä toimintaa jatkoi edelleen Länsi-Porin Kristillinen Raittiuskilta.
Käppärän Tytöt ry:n varat ja omaisuus siirtyivät uudelle lippukunnalle. Varoina olivat Sataunnan Kansan osakkeet (1000 mk), Porin Suomalaisen Säästöpankin tilin 244,76 mk ja Postisiirtotilin 130 mk. Kalustona periytyivät mm. lippu, viirejä, teltta sekä muuta leirivälineistöä.
Uuden lippukunnan toiminta oli käynnistynyt jo lokakuussa 1978 ennen vuosikokousta ja nimimuutosta. Lippukunta sai käyttöönsä tilat As. Oy Liinaharjantie 80-86:n yhteisistä tiloista. Toimintansa aloittivat kaksi laumaa ja yksi vartio. Tyttölauma oli nimeltään Sinikellot, ja sen laumanjohtajana toiivat Anne Rantanen ja Helena Mannonen. Poikalauma oli nimeltään Kärpät laumanjohtajinaan Elina ja Marja Lilja apunaan Regina Laeslahti. Toiminnan aloittanut vartio oli tyttövartio nimeltä Oravat ja sen vartionjohtajina toimivat Johanna Pursiheimo sekä Anne Rainio, jotak olivat lainassa Porin Tertuista. Lapsia oli mukana kaikkiaan noin viisikymmentä. Johtajat osallistuivat taitojen kartuttamiseksi aktiivisesti erilaisiin koulutuksiin.
Ensimmäisenä kokonaisena toimintavuonna 1979 oli jo runsaasti partiotapahtumia. Tammikuussa 1979 oli lupauksenantotilaisuus Länsi-Porin kirkossa ja lupauksen antoi 31 partiolaista. Kevään aikana lippukunta osallistui Yrjönpäivänjuhlaan Porissa sekä valtakunnalliseen partioparaatiin Tampereella. Menestystä saavutettiin Suomen Partiolaiset ry:n kukkamukuloiden myyntikampanjassa, jossa lippukunta oli ylivoimaisesti paras Satakunnan piirissä.
Kesäkuussa 1979 lippukunta järjesti oman kesäleirin Lavian Niemenkylässä Regina Laeslahden mummulan mailla. Leirin nimi oli Surnia, ja sen johtajina toimivat Leena ja Pekka Finnilä. Leiriläisiä oli 28. Ohjelma leirillä oli perinteisen partiomainen; leikittiin, uitiin joessa, askarreltiin, opeteltiin lauluja, istuttiin iltaa nuotiolla ja yöt nukuttiin nigerteltoissa.
Poimintoja vuosien varrelta
1978 Lippukunnan toiminta käynnistyy 7.10. Joulumyyjäiset kololla 9.12.
1979 Lupauksenantotilaisuus Länsi-Porin kirkossa 7.1., lupauksen antoi 31 partiolaista. Raittiusjuhla kololla 10.3. Valtakunnallinen paraati Tampereella 6.5., osallistujia 24. Lippukunnan ensimmäinen kesäleiri Surnia Lavian Niemenkylässä, osallistujia 30. Lippukunnan jäsenmäärä 66 partiolaista, toiminnassa 2 sudenpentulaumaa ja yksi vartio, JN, äitivartio sekä vanhempainneuvosto. Kursseille osallistui 17 partiolaista.
1980 Vartiojohtajaneuvosto VJN toiminta alkoi vuoden alussa. Surnia-leiri sudenpennuille Tammessa, osallistujia 21. Tulusleiri vartioikäisille Merikarvialla, osallistujia 3. Lippukunnan 2-vuotisjuhla 18.10. Liinaharjantie 80-86:n kuntosalilla. Itsenäisyyspäivän lipunnosto Liinaharjantie 80-86:n puihalla ja lupauksenanto kololla. Jäsenmäärä 67 partiolaista, toiminnassa 2 laumaa ja 3 vartiota. Kursseille osallistui 19 partiolaista.
1981 Lippukunta järjesti oman hiihtoretken Tuorsniemessä, pääsiäisvaelluksen Noormarkussa, omat partiotaitokilpailut Tuorsniemessä, kesäleiri Surnia II:n sudenpennuille Luvian Verkkorannassa ja syysretken Tammessa. Lippukunnan jäsenmäärä 72 partiolaista.
1982 Lippukunnan ensimmäinen riihitys järjestettiin kevätretken yhteydessä Tuorsniemessä. Kiehis-kesäleiri vartiolaisille ja Surnia-leiri sudenpennuille järjestettiin Kokemäen Kannusjärvellä. Lippukunnan jäsenmäärä karvoi 85:een partiolaiseen.
1983 Lippukunnan 5-vuotisjuhlia vietettiin Länsi-Porin kirkolla, osallistujia 60 henkeä.
1984 Lippukunnan ensimmäistä kevätjuhlaa vietettiin 29.5. Länsi-Porin kirkolla. Lippukunnan jäsenmäärä nousi 116 partiolaiseen.
1987 Pääsiäisretki Kittilään, osallistujia 12.
1988 Pääsiäisretki Kittilää, osallistujia 13. Lippukunnan 10-vuotisjuhlaleiri Lapissa Ketomellan kylässä. Lippukunnan jäsenmäärä 163 partiolaista.
1989 Lippukunnan Pääsiäisleiri Ylläksellä, osallistujia 15. Lippukunnalle hankitaan kaksi Scout 430 -purjejollaa sekä saadaan lahjoituksena punainen optimistijolla nimeltään Repetteri.
1990 Lippukunnan Pääsiäisleiri Ylläksellä, osallistujia 20. Lippukunnan jäsenmäärä 241.
1993 Lippukunnan 15-vuotisjuhlavaellus Lapissa Hetta-Pallas reitillä, osallistujia 18. Lippukunnan jäsenmäärä 281.
1994 Lippukunnan oma leirimatka Englantiin. Matkanjohtajana Maikki.
1998 Lippukunnan uusi lippu vihittiin 17.10. Länsi-Porin kirkossa. Lippukunnan jäsenmäärä laski alle 200 partiolaisen ollen 188.
2000 Lippukunnan kolo muutti pihapiirin toiselle puolelle. Aiemmin kolo sijaitsi osoitteessa Liinaharjantie 80A, muuton jälkeen uusi osoite on Liinaharjantie 84A. Lippukunnan jäsenmäärä nousi takaisin yli 200 hengen vuonna 1999 ja vuosi 2000 oli viimeinne kerta jäsenmäärän ylittäen 200 henkeä ollen tasan 200 partiolaista.
2003 Karhunkierros-vaellus Kuusamossa, mukana 6 lippukuntalaista.
2005 Lippukunnan jäsenmäärä 151 partiolaista.
2007 Lippukunnan viisi kanottia kunnostettiin Timo ja Jouni Lammisen voimin.
2010 Preiviikinlahden retkikämpän maankäyttöoikeus päättyy. Lippukunta vuokraa käyttöönsä Porin kaupungin omistaman Isokarin Tilan Lampaluodosta. Scout-jollamme saivat uudet teippaukset ja nimettiin vanhojen lippukunnanjohtajiemme mukaan ”Rexu” ja ”Jussi”.
2011 Lippukunnan Scout 430 -purjejollien määrä kasvoi neljään kappaleeseen ostettuamme kaksi remonttikuntoista Ruoripojilta.
2013 Lippukunnalle hankittiin Helsingistä remonttikuntoinen optimistijolla jonka remontoi kuntoon Jouko Ristilä. Optarin nimeksi tuli Lamppu.
2014 Käppäräpartio ry hankkii koulutusalus s/y Inken. Alus on malliltaan H-vene, 8,3m pitkä ja tarjoaa nukkumatilat neljälle hengelle.
2016 Lippukunnalle hankitaan Terhi 440 -turvavene tukemaan kasvanutta jollailutoimintaa.
2018 Käppäräpartio ry 40-juhlavuosi. Lippukunta järjestää juhlakesäleirin Ylläksellä. Inke osallistui Satahanka XIII leirille Loviisan Rönnäksessä. Ensimmäistä kertaa lippukunnan purjevene mukana leirillä, purjehdimme koko matkan Porista ja takaisin.
2020 Lippukunnassa toteutettiin Koulutusalus2020-hanke joka huipentui uuden koulutusaluksen hankintaan. S/y Merikäpy on 39-jalkainen purjevene ja malliltaan Bavaria 390. Merikäpy on valmistettu Saksassa vuonna 1992.
Ylläolevia tietoja kerätty Käppäräpartio ry:n 30-vuotishistoriikista ”Käppäriä 1978-2007” sekä Reija Nordström Pro gradu tutkielmasta ”Partiotoimintaa Porissa 1922-1965”